sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kurssi 3/4

Heinäkuun tokalla viikolla oltiin Katin kanssa yleiskurssilla Niemenpellon tallilla, ja päätin tehdä päiväkirjatyylisesti postaukset blogiin. Me oltiin ainoat varsinaiset kurssilaiset, tosin yhtäkään tuntia ei menty kahdestaan vaan aina oli myös irtotuntilaisia mukana. Tällä kertaa kuvamateriaalia on paljon ja videoitakin ihan mukavasti, Anni nimittäin oli kuvaamassa meitä kaikkina päivinä :) Kurssipostauksia on yhteensä 4, joista kolme on megapitkää normipostausta ja viimeisin on video koko viikosta. 1. postaus2. postaus,

Kurssipäivät oli kokonaisuudessaan aika samanlaisia, mutta tuntien sisällöiltä erilaisia. Päivä alkoi yhdeksältä heppojen jakamisella, jonka jälkeen ekan tunnin hevoset haettiin sisälle. Laitettiin ne kuntoon ja ratsastettiin, jonka jälkeen purettiin hepat pois, vietiin laitumelle ja pidettiin tauko. Jos käytiin uittamassa aamutunnin hevoset, tehtiin sen ennen taukoa. Tauon jälkeen haettiin seuraavat hevoset ja alettiin laittaa niitä. Jos iltapäivällä oli estetunti, käytiin tekemässä esteet. Iltapäivätunnin jälkeen hoidettiin hepat pois ja käytiin purkamassa esteradat, jos oltiin hypätty. Perjantaina oltiin koko päivän vaelluksella, joka aloitettiin hyppäämällä vähän pellolla.

TORSTAI

Istuntatunti 1,5h
Elli - Brumette
Kati - Taika
(Suvi - Cherry, Tuuli - Tinttu)

Torstai oli meidän toivepäivä, saatiin Katin kanssa varsinaisina kurssilaisina toivoa ohjelma, joka sitten toteutettiin. Niinpä aamutunti oli istunta. Ratsuina toimi edellisen päivän suunnitellulle koulutunnille jaetut hepat, omana ratsuna ranskalainen kylmäverinen Brumette. Ikää jättivauvalta löytyy vaan kolme vuotta, mutta on ihan mahtavan mukava, rauhallinen ja kiltti möhkö :)
Tästä näkee hepan kokoa mun jalkaan verraten aika hyvin, ei oo kovin montaa ratsua ollut, joilla jalka ei menis mahalinjan alle.




Tunnin alussa mentiin käyntiä ja keskityttiin takajalkojen liikkeeseen. Sen jälkeen saatiin istuinluiden alle pallot, joiden tehtävä oli havainnollistaa istuinluun liikettä ja auttaa tuntemaan se paremmin. Pallojen kanssa käveltiin ja ravailtiin, tehden ympyröitä ja siirtymisiä. Samalla piti koko ajan ajatella hengitystä, istuinluita ja pallojen liikettä, sekä tietysti saada hevonen kulkemaan oikeinpäin. Välillä meinasi palikat aivoista loppua kesken ja joku osa-alue tuppasi aina unohtumaan, mutta tuli ihan hyviäkin pätkiä.


Palloilla ratsastuksen aikana käytiin myös yksitellen kentän keskellä korjauttamassa istunta. Mulla korjattiin jalkojen asentoa, lonkan avonaisuutta, lantion asentoa, jalustimen paikkaa ja varpaiden suuntausta. Jalat oli liian edessä (tosin yleissatulan toppaus on niin matala, että polven painuessa sitä vasten jalka oli liian edessä), lonkat liian kiinni (vaikuttaa jalan asentoon, toimi myös saamarin tehokkaana lähentäjävenytyksenä, kuten koko heppa), lantiota muokattiin niin että selkä tuli suorempaan, jalustinta siirrettiin taaksepäin ja varpaat linjattiin polven kanssa (oon katsonut jo vaikka kuinka kauan ratsastuskuvista, että mun varpaat osottaa ihan minne sattuu, joten tän tiesin itsekin). Tämän jälkeen homma ei ainakaan helpottunut, kun piti keskittyä edellisten asioiden lisäksi aijemmin mainittuihin kolmeen. Käyntiä ratsastaessa muistin ihan hyvin jalat ja niiden asennon, sekä tietysti ne pallot ja hengittämisen. Ravissa hommasta tulikin vähän vaikeempaa, hepan yrittäessä oikoa unohtui aina jokin, yleensä varpaat sojotti niin ulospäin, että kuvia katellessa voi vaan miettiä miten nilkka taipuu sillätavoin.

Noin puolessa välissä tuntia annettiin pallot pois ja kyllä muuten tuntui taas satula paljon syvemmältä istua! Oon pari kertaa mennyt palloilla ja ahaa-elämys niiden pois ottamisen jälkeen on aina ihan huikee, jostain syystä satula ei vaan koskaan tunnu niin mahtavalle kuin pallojen jälkeen. Suosittelen kokeilemaan, jos vaan mahdollisuutta on! Kyseessä on siis semmoset ehkä halkaisijaltaan 5 senttiset melko pehmeet pallot. Pallojen poiston jälkeen tehtiin hetki siirtymisiä, idea oli tehdä ne istunnalla ja pohkeella. Itse jouduin yleensä vähän käyttämään lisänä joko ohjaa tai pohjetta, mutta pari kertaa onnistui ihan ilmankin. Siirtymisiin lisättiin myös laukka. Laukan sai nostaa mistä vaiheesta tahansa lyhyttä sivua, jonka jälkeen laukattiin pitkä sivu, josta sai kääntää haluamastaan kohdasta kentän keskelle, jossa käyntiin siirtyminen pääasiassa hengityksen ja istunnan kanssa (ylempi kuva). Itse nostin laukan pääasiassa jommasta kummasta kulmasta, mistä Brumette ääniavun kanssa nostikin tosi kivasti. Laukat meinasi mennä tosi paljon oikomisen puolelle, eikä sisäpohkeesta ulko-ohjalla tehostettuna ollut oikeen apua, joten sain raipan. Raippaa ei kyllä tarvinnut käyttää oikomiseen juuri yhtään, vaan poni pysyi jo pelkästään sen ollessa mukana paremmin uralla. Siirtymiset meni aina ravin kautta ja jonkun verran ohjalla, mutta kiltisti norsuvauva totteli kuitenkin :)

Tässä se raippa näköjään onkin käytössä

Oikeasti nuo varpaat...argh
Lopputunnista ravailtiin vielä hetki, ennen pitkin ohjin kävelyä. Loppukäyntienkin aikana mietittiin vielä takajalkoja, jolloin ne kyllä havainnollistukin aika helposti, kun heppa sai kävellä miten halusi ja itse sai keskittyä täysillä jalkoihin.

Varsallisten ratsastus 15min
Elli - Tuuli
Suvi - Riemu
Aino - Humu

Torstaina irtolaiset sai ratsastaa kahta varsallista ja mä ja Kati saatiin tehdä diili kuinka ratsastetaan Tuuli. Kummallekaan ei ollut väliä, mutta Kati luovutti kunnian sitten mulle. Mentiin samalla tavalla kuin edellisenä päivänä, Tuuli tuntui kivalle :)



Maastoesteitä 45min
Elli - Vordis
Kati - Ofeig
(Suvi - Lukka)


Iltapäivällä lähdettiin pellolle hyppäämään, mun ja Katin toiveen mukaisesti. Tunti meinasi vaihtua kenttätunniksi, koska yöllä satoi, mutta onneksi pelto ehti kuivua. Oli ihan megahauskaa päästä pitkästä aikaa baanaamaan pellolle, sekä hyppäämään, mulle oli eka kerta hypätä pellolla. Vordis oli ihanan pirtee ja meni tosi reippaasti, niin kun kyllä muidenkin hepat. Videolta näkyy tää aika hyvin, kuviakin on jonkun verran, vaikka osan laatu olikin vähän rakeinen.







PERJANTAI

Vaellus 5h
Elli - Fimur
Kati - Selja
(Suvi - Sómadis, Veera - Ofeig)



Fimur oli ihan uusi tuttavuus, mutta tosi mukava semmoinen. Ennen vaelluksen alkua käytiin vähän hyppäämässä pellolla, tosin meidän hypyt jäi lyhyeen kun tipahdin ekalla esteellä alas ponin loikatessa sivuun pari kertaa (videolta löytyy, Annin eka ilmotus tippumisen jälkeen oli: sain sen videolle!). Muiden hypätessä päästiin sitten baanailemaan koko jonon ohi joka kerta, oli nuorukaisessa aika lailla virtaa :)



Esteiden jälkeen käytiin vielä tallilla, hepat sai ötökkämyrkkykerroksen, napattiin satulalaukut mukaan ja Maarit otti oman ratsunsa, jonka jälkeen lähdettiin maastoon. Heitettiin mukava noin neljän ja puolen tunnin keikka, käytiin mm. Tornimäellä. Maasto oli kivan vaihteleva, rämmittiin melkein umpipuskassa ja edettiin teitä pitkin vauhdikkaasti. Hypättiin myös parin ojan yli, tosin itse talutin vauvahepan niiden yli, koska onhan vetinen ojanpohja aivan kamala. Maastakäsin poni tuli kuitenkin hienosti loikaten, saatuaan vähän nuuhkia ja pöristä ojalle. Fimurilla oli ihan älyttömän mukavat askellajit istua, tosi tasainen töltti ja aivan ihana laukka, ravikin oli aika mukava, siispä täydellinen maastohepo :)

1. Hepat taukoilee, 2. Taukopaikan maisema, 3. Reipas pikku maastohepo, 4. Paras vaelluseväs on vauvanruoka!
"Noniin Fimur, nyt otetaan selfie!"
Vaelluksen jälkeen päästiin vielä uittamaan hepat, Fimurille oli eka kerta järvessä. Pienen miettimisen jälkeen poni tuli ihan hyvin taluttamalla järveen, joka sitten osoittautuikin hauskaksi paikaksi, vaikka alkuun vähän arvelutti ja ujostutti :)





Sukeltapouni 2




Kokonaisuudessaan kurssi oli aika jees ja uusia asioitakin tuli muutama opittua. Kivan monipuolinen piristys heppailukesään ja tallikuvioihin ylipäänsä. Huomasi kyllä taas hyvin, kuinka rankka laji onkaan kyseessä, iltaisin alkoi väsyttämää viimeistään kahdeksan aikaan, mutta aamuherätykset ei ihme kyllä tehnyt yhtään tiukkaa, vaikka mä tosi aamu-uninen oonkin. Kurssin saldona uusien kokemuksien lisäksi mahtavat t-paita ja hanskarajat, poltetut käsivarret, valkoistakin valkoisemmat jalat, sekä tippumisen johdosta päivän kestänyt jäätävä niskakipu, sekä kosketusarka alaselkä/kylki ja vasen lonkka, myös polvi ja kyynärpää oli vähän helliä. Lisäksi yksi tippuminen edessä vähemmän (joku sanoi joskus, että kun on tippunut 100 kertaa, on hyvä ratsastamaan, joten edessä kevyet 93 mätkähdystä vielä..). Ja mahtavalla seurallahan kurssi oli entistä kivempi, kiitos Kati ja Anni (joka reippaasti heräsi joka kurssiaamu aikaisin vaan meidän takia kuvaamaan)! Sekä kiitokset tietysti Niemenpellolle kurssista :)

Kaikki kuvat © Anni L.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti