perjantai 18. maaliskuuta 2016

Centered riding -tunti 5.3.

Peukalot päällimmäiseks! Pyöritä sitä rantapalloo!


Kävin vähän aikaa sitten korvaamassa yhden väliin jääneen tunnin centered riding -tunnilla, koska istuntatunteja tuskin on koskaan liikaa. Ratsuksi sain puoliveriruuna Duudin ja kameran taakse nakitettiin pitkästä aikaa Ella!

Tehtiin voltilla tehtäviä koko tunti, aloittaen tekemällä joka kierroksella tötsien ympäri voltin. Myös muualla piti taivutella heppaa, sekä istua oikein. Vanha ongelma, ranteiden kääntäminen niin, että nyrkit asettuu vaakatasoon, olikin oikein suurennuslasin alla. Säännölliset muistutukset ja pikkuhiljaa paremmaksi, virheiden korjaaminen on hidas prosessi.

Ylemmässä kuvassa näkyy sitten varsinaiset tehtävät. Alkuravien jälkeen yhdistettiin tötsävolttiin siirtymisiä. Voltti tehtiin siis ravissa ja edelleen joka kerta, mutta ennen sitä ja sen jälkeen tuli lyhyille sivuille tai kulmiin tehdä käyntisiirtymiset. Siirtymisten paikkoja ei määritelty tarkkaan, että hepat eivät alkaisi ennakoimaan. Siirtymiset sujui aika hyvin niin raviin kuin käyntiinkin ja Duudi alkoi taipuakin jo kivasti. Edelleen ne peukalot piti muistaa, niihin keskittyminen veikin välillä vähän huomiota muulta tekemiseltä.

Seuraavaksi yhdistettiin tehtävään laukka. Tultiin voltille vasemmassa kierroksessa yksitellen ravissa. Volttia piti kiertää niin kauan, että tunsi hevosen kyljen liikkeen ja osasi ajatella laukkapohkeen rytmittämisen. Sen jälkeen voltilta piti lähteä loivasti kohti pitkän sivun loppua oikeaan kierrokseen ja nostaa oikea laukka oikea-aikaisella laukkapohkeella. Laukkaa jatkettiin suurinpiirtein tötsävoltin kohdalle, josta sitten ravin kautta käyntiin. 


Laukannostot ajoittui ihan hyvin ja varsinkin voltilla kyljen liikkeen tunsi tosi selvästi. Laukka sujui muuten hyvin, mutta oma istunta ei kyllä taas tehnyt yhtään yhteistyötä. Pyörittävä liike jäi ristiselkään jumiin, jolloin ristiselkä notkistui tietyssä vaiheessa askellusta ja yläkroppa alkoi helposti heijaamaan vähän. Ohjeeksi tuli ajatella pyörittävänsä isolla rantapallolla ympyrää satulan edessä, sekä käyttää syviä vatsalihaksia ja liu'uttaa häntäluuta satulaa vasten. Pikkuhiljaa istunta paranikin, mutta pitkä matka on tässäkin varmasti edessä. Aavistuksen olisi tietysti helpompi istua oikein, jos selkälihakset eivät olisi näin umpijumissa vaan saisi aikaiseksi käydä hierotuttamassa ne auki, mutta yritettävä se on näinkin.

Toiseen suuntaan tehtiin tehtävää niin, että siirtyminen tuli käynnistä laukkaan. Tultiin voltille siis oikeassa kierroksessa ja käynnissä ja pyörittiin siinä, kunnes kyljen liike tuntui. Siitä jatkettiin kohti vasenta kierrosta ja pitkän sivun loppua ja taas kyljen liikkeen eli takajalan askelluksen mukaan piti nostaa laukka, tällä kertaa vasen. Seuraavalla pitkällä sivulla piti nousta pyörittämään rantapalloa kevyeen istuntaan ja siitä samalla pyörityksellä laskeutua takaisin satulaan, jonka jälkeen laukassa jatkettiin vielä sopivaksi koettu matka. Me laukattiin vähän pidempään, kun Duudi meinasi aavistuksen innostua ja kuski keskittyi niin täysiä istuntaan, ettei edes tajunnut ravisiirtymisen mahdollisuutta... :D


Tällä kertaa laukannostot ajoittuivat vielä edellistäkin kierrosta paremmin ja nostoista tuli kehuja jokaisella kerralla. Istuntakin alkoi jo toimia vähän paremmin, kun muisti ajatella häntää satulaan ja pyörittää sitä palloa, sekä tietysti pitää tuen vatsalihaksilla. Ja ne peukalot! Laukkailtiin sujuvasti vasemman laukan sijasta välillä oikeaa, mutta tärkeämpää oli keskittyä istuntaan, eikä oikeaan laukkaan. Ja toimipahan ainakin vastalaukka ;)

"Ne peukaloooot...." "Heh, ainiin joo!"
Duudi ja tunti olivat molemmat siis tosi kivoja ja istuntavinkit tuli kyllä taas kerran tarpeeseen. Ratsastus on siitä hieno (ja pääkopan kestävyyttä mittaava) laji, ettei koskaan ole täysin valmis, vaan aina voi ja pitää kehittyä ja useinmiten ymmärtää kehittää itseään. Eli rantapallo pyörimään ja peukalot päällimmäiseksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti