lauantai 11. kesäkuuta 2016

Koulutunti 6.6.

Ratsuna suokkitamma Taikatar ja kameran takana Anni.



Tunnin teemana oli vastalaukat. Aloitettiin tuttuun tapaan, taivuttelua ja pysähdyksiä käynnissä, ravia ja laukkaa. Ohjien pituuden kanssa oli vähän hakemista, ratsastin vähän turhan rennolla ohjalla, jolloin hevonen luonnollisesti kulki vähän pitkänä ja tekeminen oli vaikeen tuntuista. Pikkuhiljaa sain ne kuitenkin kasattua käsiin ja alkoi sujua vähän paremmin, muun muassa ohjaaminen onnistui uudella tavalla... :D


Seuraavana ravattiin, edelleen piti taivutella, sekä huolehtia sopivasta temmosta. Ravi onnistui jopa ihan kohtuu hyvin, vauhti ei kiihtynyt liikaa, taivuttelut sujui ja ehkä se aavistuksen lyhenikin? Mun edellinen ratsastuskerta Taikalla oli joskus talvella, jolloin hypättiin, ja mentiin kyllä jonkin verran kovempaa. Eli positiivinen yllätys, että nyt oikeasti maltettiin kumpikin mennä rauhassa. 

Muistatteko ne kyynärpäät, mistä puhuin vähän aikaa sitten? Hetkittäin ne alkaa nimittäin olemaan jo aika hyvin kyljissä kiinni!

Laukassa piti tehdä pääty-ympyrät tai isot voltit kumpaankin päätyyn. Laukkaosuus sujui oikeastaan aika kivasti, kumpaakin suuntaan laukka nousi hyvin eikä kaahotettu vieläkään (ainakaan kauheasti), jes! Vanha ja nykyinen ongelma selän jumien kanssa tosin nousi taas esiin, kun laukassa pitäisi istua alas. Ajoittain onnistui, mutta kuten kuvistakin näkyy, niin jonkin verran menin myös kevyessä istunnassa.

Niin, mähän sanoin että hetkittäin. Tässä ei ole sellainen hetki, ainakaan oikean kyynärpään osalta.

Sitten aloitettiinkin jo ne vastalaukat. Tehtiin niin, että toinen puoli kentästä oli laukkaa ja toinen käyntiä ja laukkapuolelle tuli loiva kiemura. Näin vastalaukkaa tuli siis loivan kiemuran loppuosa. Tiesin, että Taika saattaa kuumua tuosta laukan nostamisesta aina samasta kohtaa, joten taktikoin vähän ja vaihtelin kohtaa nostaen laukat pitkän sivun alusta, lyhyeltä sivulta, ympyrältä... Tämä tuntuikin toimivan ja saatiin tehtävä oikeasti sujumaan!

Ja mikähän tää ranteiden mutka on? 


Toiseen suuntaan tehtiin samaa tehtävää. Aiemmin tein kiemuran melko loivana, mutta nyt uskalsin lähteä jyrkentämään sitä jo vähän enemmän, jolloin vastalaukkaakin tuli luonnollisesti enemmän. Laukka pysyi edelleen samana koko kuvion, eli tehtävä onnistui :) Tähänkin suuntaan nostin laukat pääasiassa lyhyen sivun alusta tai voltilta, jolloin vauhti kesti paremmin asiallisena.


Loppuun otettiin vielä kevyttä ravia. Meinasin vähän unohtaa ratsastaa edelleen ja kompastuttiinkin kerran uraan voltilta tullessa, mutta sen jälkeen ravi sujuikin jo paljon kivemmin, kun ratsastaja muisti taas oman osuutensa...

Kokonaisuutena siis oikein kiva tunti, tehtävät onnistui pääosin hyvin ja meno oli suhteellisen sujuvaa, vaikakin ajoittain vähän vauhdikasta. Mutta kukapa sitä ei vauhdista tykkäisi :p Toki aina löytyy kehitettävääkin, tämän tunnin osalta esimerkiksi tosta ohjien pituudesta ja käsien asennosta.


Taputapu, hieeeno heppa!

2 kommenttia:

  1. Apua löysin just ihan älyttömän ihanan olosen blogin! Sun blogin ulkoasu on tosi nätti, vaikka monissa blogeissa valkonen ulkoasu näyttää vähän tylsältä! Postauksiakin kirjotat tosi hyvin ja kuvat on kivoja :)

    kamillaino.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, voi juku, kiitos! :) Ulkoasun oon yrittänyt pitää simppelinä ja harmonisena, mutten kuitenkaan tylsänä. Eli kiva kuulla, että miellyttää, vaikka näissä helposti onkin tosiaan vaarana valahtaa tylsäksi. Sunkin blogi vaikutti pikaisella silmäyksellä kivalle, pitää muistaa käydä tutustumassa myös paremmin :)

      Poista