sunnuntai 20. elokuuta 2017

Tornaado

Jo aiemmin tutuksi tullut eestiläisruuna Torres, jonka liikuttajaporukkaan mäkin liityin viimein.

Kaikki postauksen kuvat © Ella R.


Meillä oli Annin kanssa jo aiemmin keväällä puhetta, josko alkaisin käymään ratsastamassa Torreksella säännöllisesti. Asia sitten kuitenkin jäi ja jäi, kunnes tuli nyt heinäkuussa uudestaan puheeksi. Koska heppa on tuttu ja superkiva, ei asiaa tarvinnut juuri miettiä, vaan suostuin samantien. Niinpä kävinkin "testikerralla" yhtenä sateisena aamuna, jolloin Anni ratsasti samalla Raisulla ja mä menin Torreksella. Tuuppailtiin hetki koulua ja lopussa Anni pisti meidät hyppäämään. Mä olin lievästi kauhuissani koska edelliskerrasta oli noin vuosi, mutta yllätyin vähän kun päästiin ihan suht sujuvasti ylikin välillä :D



Nää kuvat on kuitenkin parin viikon takaa, kun Anni oli pitämässä mulle tuntia ja Ella kuvaamassa. Silloin aloin saada hommasta jo vähän enemmän kiinni ja heppakin alkoi kulkemaan jo edes vähän oikeinpäin ja sinne, minne mä sitä pyysin. Ei tehty juuri mitään kummallista alkuun, kunhan testailtiin vähän onko heppa avuilla ja mä yritin parin viikon tauon jälkeen miettiä, että miten sitä nyt sitten taas ratsastettiinkaan.


Anni kysy multa alkutunnista, että onko polvi irti satulasta, vai miks sun nilkka on noin. Väitin että on se, ja näytin kuinka saan nilkan kääntymään silti. Noh, näköjään kääntyy vähän paremmin  kun liimaa polven tohon satulaan...


Noin puolivälissä Anni kantoikin sitten keskelle kenttää kavaletit, joilla alettiin tehdä laukanvaihtoja. Ja sehän ei sitten enää kovin hyvin sujunutkaan, Torres ois kyllä varmasti osannut, mutta mä olin itse jotenkin ihan eri planeetalla. Saatiin homma kuitenkin onnistumaan muutaman kerran, mutta aika monta kertaa joko pudotettiin raville tai laukka ei vaihtunut, ihan vaan koska mä kämmäilin selässä jotakin. Mutta näistä opitaan, ei muuta kun treeniä vaan!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti